+358 50 302 6741 Myynti@Nuikos.fi
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus – paljonko kuluu kilowattitunteina ja euroina?
Päivitetty 19.10.2026
Omakotitalossa ilmalämpöpumppu käyttää sähköä yleensä noin 1 000–4 000 kWh vuodessa. Kun kilowattitunti maksaa 15 senttiä, se tekee noin 150–600 euroa. Summa riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka ison osan talon lämmityksestä pumppu hoitaa. Mitä enemmän pumppu lämmittää, sitä enemmän se kuluttaa, mutta sitä enemmän se myös säästää, koska jokainen sen tuottama kilowattitunti lämpöä maksaa vain noin kolmanneksen siitä, mitä sama lämpö maksaisi sähköpattereilla.
Kokosimme tähän oppaaseen luvut, joita asiakkaamme kysyvät meiltä asennuskohteissa useimmin: kulutus tunnin, kuukauden ja vuoden tasolla, kulutuksen jakautuminen vuoden aikana, asuinpaikan ja pörssisähkön vaikutus sekä yleisimmät harhaluulot. Sivun puolivälissä oleva säästölaskuri arvioi säästön sinun talollesi.
Tärkeimmät luvut
- Vuosi: noin 1 000–4 000 kWh omakotitalossa, rivitaloasunnossa usein alle 1 200 kWh.
- Kylmin kuukausi: noin 350–650 kWh – yksin tammikuu voi olla viidennes koko vuoden kulutuksesta.
- Hinta lämmölle: 100 kWh lämpöä maksaa pumpulla lauhalla säällä noin 3–4 €, kovalla pakkasella 8–9 € ja sähköpatterilla aina noin 15 € (15 c/kWh).
- Kesän viilennys: yleensä 10–30 € kuukaudelta.
- Suurimmat säätönupit: sisäyksikön paikka, laitteen pakkasominaisuudet, tasainen käyttö ja puhdas kenno.
Sisällys
- Sähkönkulutus lyhyesti: tunti, kuukausi, vuosi
- Miten kulutus jakautuu vuoden aikana
- Laskuri: oman talosi kulutus ja säästö
- Paljonko lämpöä saat yhdellä eurolla?
- Asuinpaikka muuttaa kulutusta
- Ilmalämpöpumppu ja pörssisähkö
- Viilennyksen kulutus kesällä
- Vertailu muihin lämmitystapoihin
- Mitä tekniset tiedot kertovat kulutuksesta
- 6 harhaluuloa sähkönkulutuksesta
- Tarkistuslista pienempään kulutukseen
- Näin löydät pumpun kulutuksen tuntidatasta
- Milloin vanha pumppu kannattaa vaihtaa?
- Usein kysyttyä
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus lyhyesti: tunti, kuukausi ja vuosi
Modernit ilmalämpöpumput ovat invertterimallisia: kompressorin kierrosluku nousee ja laskee sen mukaan, paljonko lämpöä talo kulloinkin tarvitsee. Kulutus ei siis ole kiinteä luku, vaan se vaihtelee muutamasta sadasta watista pariin kilowattiin. Taulukon luvut koskevat yleisintä kokoluokkaa, noin 3,5 kW:n nimellistehoista seinämallia, omakotitalossa tai rivitalon päätyasunnossa.
| Ajanjakso | Sähköä tyypillisesti | Hinta 15 c/kWh |
|---|---|---|
| Tunti, ulkona 0…+5 °C | 0,3–0,6 kWh | 5–9 snt |
| Tunti, ulkona −15…−25 °C | 1,0–2,0 kWh | 15–30 snt |
| Vuorokausi lämmityskaudella | 8–25 kWh | 1,20–3,75 € |
| Tammikuu | 350–650 kWh | 50–100 € |
| Vuosi, lämmitys | 1 000–4 000 kWh | 150–600 € |
| Kesäkuukausi, viilennys | noin 70–200 kWh | 10–30 € |
| Valmiustila (sisäyksikkö) | muutama watti | alle 1 €/kk |
Suuntaa antavat arviot. Talon koko, eristys, pohjaratkaisu, paikkakunta ja käyttötapa voivat muuttaa lukuja kumpaankin suuntaan.
Taulukkoa lukiessa kannattaa muistaa yksi asia: korkeampi vuosikulutus ei kerro huonosta laitteesta. Jos pumppu lämmittää koko alakerran, se kuluttaa enemmän kuin makuuhuoneeseen asennettu – ja säästää moninkertaisesti enemmän. Hyvää laitetta ja asennusta mitataan sillä, kuinka paljon kallista sähkölämmitystä pumppu pystyy korvaamaan.
Miten ilmalämpöpumpun sähkönkulutus jakautuu vuoden aikana?
Vuosikulutus on helppo ymmärtää väärin, jos ei tiedä, miten se jakautuu kuukausille. Ilmalämpöpumpun kulutus seuraa ulkolämpötilaa: mitä kylmempää on, sitä enemmän lämpöä talo tarvitsee ja sitä heikommalla hyötysuhteella pumppu sen tuottaa.
- Talvikuukaudet ratkaisevat. Valtaosa vuoden kulutuksesta kertyy tyypillisesti joulu–maaliskuussa. Kylmimpinä viikkoina pumppu käy lähes taukoamatta.
- Kevät ja syksy ovat pumpun parasta aikaa. Kun ulkona on muutama aste plussalla, hyötysuhde on korkea, ja pumppu hoitaa usein suuren osan lämmityksestä pienellä sähkönkulutuksella.
- Kesällä lämmitystä ei juuri tarvita. Silloin kulutus syntyy lähinnä viilennyksestä helteillä.
Säästö kertyy samassa rytmissä. Vaikka lämpö maksaa pumpulla talvella enemmän kuin keväällä, euromääräinen säästö on suurin juuri talvella, koska silloin pumppu korvaa eniten kallista sähkölämmitystä. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa pumppu pääsee lämmittämään laajan alueen, säästö on tyypillisesti useita satoja euroja vuodessa. Pienemmässä asunnossa, hyvin eristetyssä talossa tai huonosti sijoitetulla laitteella säästö jää pienemmäksi.
Tarjouspyyntö
Haluatko laskelman juuri sinun talostasi?
Kerro talostasi lyhyesti, niin ehdotamme sopivan laitteen ja sisäyksikön paikan ja laskemme säästön. Tarjouspyyntö ei sido mihinkään.
Laskuri: paljonko ilmalämpöpumppu säästäisi talossasi?
Laskuri toimii kolmessa vaiheessa. Valitse ensin, miten talosi lämmitetään nyt, ja syötä sitten energian hinta ja toteutunut vuosikulutus. Saat arvion siitä, paljonko sähköä ilmalämpöpumppu käyttäisi ja minkä suuruusluokan säästön se toisi vuodessa.
Sähkön vuosikulutuksen löydät sähkölaskusta tai verkkoyhtiön palvelusta, ja öljyn tai kaukolämmön kulutuksen edellisen vuoden laskuista. Koska laskuri käyttää talosi omaa kulutusta, talon koko, eristys ja asuinpaikka ovat jo mukana luvuissa.
Säästölaskuri
1Miten talosi lämmitetään nyt?
2Energian hinta ja vuosikulutus
Koko talon sähkönkulutus löytyy sähkölaskusta tai verkkoyhtiön palvelusta.
3Arvio talollesi
Nykyinen lämmitys–
Energiakulut nyt–
Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus–
Sähkönkulutus pienenee–
Arvioitu säästö vuodessa–yhdellä ilmalämpöpumpulla
Arvio on suuntaa antava. Se olettaa, että pumppu hoitaa noin kolmanneksen tai puolet talon lämmityksestä ja sen vuosihyötysuhde on noin 3. Todellinen säästö riippuu pohjaratkaisusta, sisäyksikön paikasta ja käyttötavasta. Kaukolämmön perus- ja tehomaksut eivät muutu.
Pyydä tarjous – lähetä laskelma meille →Paljonko lämpöä saat yhdellä eurolla?
Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on sama kuin jääkaapissa, mutta toisin päin: kylmäaine kerää lämpöä ulkoilmasta ja kompressori nostaa sen lämpötilan niin korkeaksi, että sisäyksikkö voi puhaltaa sen huoneeseen. Sähkö kuluu tähän siirtotyöhön, ei itse lämmön tekemiseen. Siksi pumpusta saadaan ulos enemmän lämpöä kuin siihen syötetään sähköä.
Suhdetta kutsutaan nimellä COP. Jos COP on 3, yksi kilowattitunti sähköä tuottaa kolme kilowattituntia lämpöä. Koko lämmityskauden keskiarvo on SCOP. Sähkölaskun kannalta havainnollisin tapa on kuitenkin katsoa, mitä lämpö maksaa:
| Ulkolämpötila | 100 kWh lämpöä pumpulla | Lämpöä 1 eurolla |
|---|---|---|
| +7 °C | noin 3,30 € | noin 30 kWh |
| 0 °C | noin 4,40 € | noin 23 kWh |
| −10 °C | noin 5,60 € | noin 18 kWh |
| −20 °C | noin 7,50 € | noin 13 kWh |
| −25 °C | noin 8,80 € | noin 11 kWh |
| Sähköpatteri, mikä tahansa sää | 15,00 € | 6,7 kWh |
Laskettu sähkön hinnalla 15 c/kWh ja pohjoisiin oloihin suunnitellun laitteen tyypillisillä hyötysuhteilla. Mallikohtaiset arvot vaihtelevat.
Taulukosta näkee, miksi pumppua ei kannata sammuttaa pakkasella: −25 asteessakin lämpö maksaa noin puolet patterilämmöstä. Pakkasella heikkenee ensin laitteen teho eli se, kuinka paljon lämpöä pumppu ehtii tuottaa tunnissa. Kovimpina päivinä patterit, lattialämmitys tai takka paikkaavat vajeen.
Pakkasella kulutukseen vaikuttavat myös sulatusjaksot. Ulkoyksikön kennoon kertyy huurretta, jonka laite sulattaa muutaman minuutin jaksoissa. Sulatuksen ajan pumppu ei lämmitä huonetta. Ulkoyksikön hyvä sijoitus lumelta suojaan ja toimiva sulamisvesien poisto pitävät sulatusten määrän kohtuullisena. Syvemmin aiheesta kerromme artikkeleissa SCOP- ja COP-arvot ja ilmalämpöpumpun hyötysuhde.
Asuinpaikka muuttaa kulutusta: Helsinki vs. Oulu vs. Rovaniemi
Sama talo kuluttaa Lapissa selvästi enemmän lämmitysenergiaa kuin Uudellamaalla. Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut kertovat eron: Keski-Suomessa lämmitystarve on tyypillisesti noin 15 % suurempi kuin Helsingissä, Oulun seudulla noin neljänneksen suurempi ja Lapissa jopa puolet suurempi.
Ilmalämpöpumpun kulutus kasvaa pohjoisessa vielä hieman lämmitystarvetta enemmän, koska pumppu käy useammin kovilla pakkasilla, joilla hyötysuhde on matalampi. Suunta on silti sama kaikkialla Suomessa: mitä enemmän lämmitettävää on, sitä enemmän pumppu myös säästää euroina. Pohjoisessa laitevalinnalla on suurempi merkitys – kannattaa valita malli, joka on testattu ja mitoitettu toimimaan −25…−30 asteessa.
Säästölaskuri käyttää talosi toteutunutta energiankulutusta, joten asuinpaikan vaikutus on jo mukana sen antamassa arviossa.
Ilmalämpöpumppu ja pörssisähkö: kannattaako ajastaa?
Pörssisähkösopimuksessa hinta vaihtelee tunneittain, ja kalleimmat tunnit osuvat usein kylmille talviaamuille ja -illoille – juuri silloin, kun ilmalämpöpumppu tekee eniten töitä. Moni kysyy siksi, kannattaako pumppu sammuttaa kalliiksi tunneiksi.
Lyhyt vastaus: sammuttaminen ei yleensä kannata, mutta maltillinen ajoitus voi kannattaa.
- Älä sammuta laitetta kokonaan. Kun talo jäähtyy, pumppu joutuu myöhemmin ajamaan täydellä teholla huonommalla hyötysuhteella, ja patterit ehtivät usein kytkeytyä päälle. Säästö syö itsensä.
- Esilämmitä halvoilla tunneilla 1–2 astetta. Talon rakenteet varaavat lämpöä, joten asetuslämpötilan pieni nosto halpoina tunteina ja vastaava lasku kalliina tunteina siirtää kulutusta ilman, että asumismukavuus kärsii.
- Automatisoi, älä näpräile. WiFi-ohjattavan pumpun voi ajastaa sovelluksella tai liittää kodin automaatioon, joka seuraa pörssihintaa. Käsin säätäminen unohtuu helposti.
- Muista mittasuhteet. Ajoittamalla osan pumpun kulutuksesta halvemmille tunneille säästö jää yleensä kymmeniin euroihin vuodessa. Se on mukava lisä, mutta suurin säästö syntyy edelleen siitä, että pumppu korvaa patterilämpöä.
Viilennyksen sähkönkulutus kesällä
Kesällä pumppu siirtää lämpöä sisältä ulos. Viilennys on sille kevyttä: kesällä sisä- ja ulkolämpötila eroavat vain muutamalla asteella, kun talvella ero voi olla neljäkymmentä astetta. Tyypillisen laitteen viilennyskerroin (SEER) on 6–8, eli yksi kilowattitunti sähköä poistaa sisältä 6–8 kilowattituntia lämpöä.
Kun huone on kerran viilennetty, pumppu pitää lämpötilan pienellä teholla. Suomalaisessa kodissa viilennys maksaa yleensä noin 10–30 euroa kuukaudessa helteiden määrästä ja asunnosta riippuen. Kulutusta lisäävät suuret lounaaseen avautuvat ikkunat ilman aurinkosuojaa, yläkerran makuuhuoneet ja hyvin alhainen asetuslämpötila. Sopiva taso on 23–25 °C – kymmenen asteen ero ulkoilmaan tuntuu jo raikkaalta. Lisää aiheesta: näin viilentävä ilmalämpöpumppu toimii.
Ilmalämpöpumppu vs. muut lämmitystavat
Vertailun helpottamiseksi laskimme, mitä 1 000 kWh lämpöä maksaa eri lämmitystavoilla. Luku vastaa suunnilleen yhden kylmän talviviikon lämmitystä omakotitalossa.
| Lämmitystapa | Oletus | 1 000 kWh lämpöä |
|---|---|---|
| Suora sähkö (patterit, lattialämmitys) | hyötysuhde 1,0 | noin 150 € |
| Öljylämmitys | 1,30 €/l, hyötysuhde 85 % | noin 155 € |
| Ilmalämpöpumppu, vanha tai perusmalli | SCOP noin 2,6 | noin 58 € |
| Ilmalämpöpumppu, pohjoinen malli | SCOP noin 3,2 | noin 47 € |
| Maalämpö | SCOP noin 3,0–3,5 | noin 43–50 € |
Sähkö 15 c/kWh. Öljyn hinta ja hyötysuhde vaihtelevat, joten käytä omia lukujasi tarkkaan laskelmaan.
Ilmalämpöpumpun lämpö on siis kilowattituntihinnaltaan maalämmön tasoa. Ero on siinä, että ilmalämpöpumppu lämmittää vain sen alueen, johon sisäyksikön puhaltama ilma pääsee kiertämään, eikä se lämmitä käyttövettä. Siksi realistinen säästö sähkö- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa on noin 20–40 % lämmityskuluista.
Takaisinmaksu: asennetun laitteen hinta on tyypillisesti noin 2 000–2 700 €. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa laite maksaa itsensä takaisin yleensä muutamassa lämmityskaudessa. Mitä enemmän pumppu korvaa sähkölämmitystä, sitä nopeammin. Katso ajantasaiset ilmalämpöpumppujen hinnat asennettuna.
Mitä laitteen tekniset tiedot kertovat sähkönkulutuksesta?
Laitteen esitteessä ja teknisissä tiedoissa on useita kulutukseen liittyviä lukuja. Ne kannattaa lukea oikein, ettei vertaa omenoita ja appelsiineja.
- Nimellinen ottoteho lämmityksessä (esimerkiksi 0,8 kW) kertoo, paljonko laite ottaa sähköä standardiolosuhteissa nimellisteholla. Se ei ole tuntikulutuksesi, koska invertteri ajaa laitetta suurimman osan ajasta osateholla.
- Ottotehoalue (esimerkiksi 0,2–2,0 kW) kertoo pienimmän ja suurimman sähkötehon. Ylärajasta näet, mitä kylmin mahdollinen tunti voi kuluttaa.
- Lämmitysteho pakkasella (esimerkiksi −15 °C tai −25 °C) on Suomessa tärkeämpi luku kuin nimellisteho. Mitä enemmän laite jaksaa lämmittää pakkasella, sitä vähemmän pattereita tarvitaan kovimpina päivinä.
- SCOP ja energiamerkin vuosikulutus (kWh/a) on laskettu standardoidulla kuormalla. Energiamerkissä keskimmäinen ilmastovyöhyke vastaa Keski-Euroopan säätä, joten luvut näyttävät Suomen oloihin liian hyviltä. Jos valmistaja ilmoittaa kylmän vyöhykkeen arvot, käytä niitä vertailussa.
Mallikohtaisen vertailun teimme artikkeliin paras ilmalämpöpumppu Suomen oloihin.
6 harhaluuloa ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta
1. ”Pakkasella pumppu kuluttaa enemmän kuin säästää”
Ei pidä paikkaansa. Niin kauan kuin hyötysuhde on yli yhden, pumppu tuottaa lämpöä halvemmalla kuin patteri. Pohjoisiin oloihin suunnitellut mallit pysyvät selvästi tämän rajan yläpuolella vielä −25 asteessa.
2. ”Yöksi sammuttamalla säästää”
Yleensä ei. Aamulla jäähtynyt talo lämmitetään takaisin täydellä teholla, jolloin hyötysuhde on huonoimmillaan ja patterit ottavat osan kuormasta. Asteen tai kahden pudotus yöksi riittää.
3. ”Jatkuvasti käyvä pumppu kuluttaa paljon”
Päinvastoin. Invertteripumppu on tehokkaimmillaan, kun se hurisee tasaisesti pienellä teholla. Katkonainen käynti ja suuret lämpötilan heilahtelut ovat se, mikä nostaa kulutusta.
4. ”Isompi laite kuluttaa aina enemmän”
Kulutus määräytyy lämmöntarpeesta, ei laitteen koosta. Sama määrä lämpöä vaatii suunnilleen saman määrän sähköä, olipa laite 25- tai 35-kokoinen. Isompi laite jaksaa kuitenkin lämmittää pakkasella enemmän, jolloin se voi korvata enemmän patterilämpöä. Liian iso laite pienessä tilassa taas käy katkonaisesti. Oikea mitoitus ratkaisee.
5. ”Pumpun asennuksen jälkeen patterit voi kytkeä kokonaan pois”
Harvoin. Pumppu lämmittää tehokkaasti sen alueen, johon sen ilmavirta yltää, mutta suljettuihin makuuhuoneisiin, kylpyhuoneeseen ja kovimpien pakkasten tehovajeeseen tarvitaan yhä muuta lämpöä. Oikea tapa on laskea pumpun lähellä olevien pattereiden termostaatit niin alas, että ne käynnistyvät vasta, kun pumpun teho ei riitä. Silloin patterit toimivat varalämmityksenä eivätkä kilpaile pumpun kanssa.
6. ”Säästön näkee sähkölaskusta heti seuraavassa kuussa”
Ei välttämättä. Jos pumppu asennetaan keväällä tai kesällä, lämmitystarve on pieni ja säästökin jää muutamaan kymppiin kuukaudessa. Kuten edellä kerroimme, valtaosa säästöstä syntyy joulu–maaliskuussa. Reilu vertailu tehdään siis vasta ensimmäisen talven jälkeen – ja mieluiten tuntidatasta saman lämpöisiltä päiviltä, kuten alempana neuvomme.
Pesuhuolto
Onko pumppusi kulutus noussut?
Likainen kenno ja puhallinrumpu heikentävät ilmavirtaa ja nostavat kulutusta. Pesuhuolto palauttaa tehot – valitse aika kalenterista ja näe hinta heti.
Tarkistuslista: näin pidät ilmalämpöpumpun kulutuksen pienenä
Heti, ilman kustannuksia
- Valitse lämmitystila ja asetus 20–22 °C. Jokainen asteen lasku pienentää lämmitysenergian tarvetta muutamalla prosentilla.
- Laita puhallin automaattinopeudelle, jotta lämpö leviää kauemmas.
- Laske pattereiden termostaatit pumpun lämmittämissä tiloissa, jotta pumppu hoitaa työn eivätkä patterit kilpaile sen kanssa.
- Pidä väliovet auki ja huonekalut poissa sisäyksikön ilmavirran edestä.
Muutaman viikon välein lämmityskaudella
- Imuroi tai huuhtele sisäyksikön suodattimet.
- Tarkista, ettei ulkoyksikön ympärille ole kasautunut lunta tai lehtiä ja että sulamisvesi pääsee valumaan.
Muutaman vuoden välein
- Teetä pesuhuolto. Suodattimien takana olevaan kennoon ja puhallinrumpuun kertyvä lika heikentää ilmavirtaa, jolloin laite tarvitsee enemmän sähköä saman lämmön tuottamiseen. Tavallisessa kodissa sopiva väli on 2–4 vuotta, lemmikkitaloudessa lyhyempi. Lue lisää: kuinka usein ilmalämpöpumppu kannattaa huoltaa.
Laitetta valitessa tai vaihtaessa
- Sisäyksikön paikka on tärkein yksittäinen päätös. Keskeinen paikka avoimessa tilassa voi tuottaa kaksinkertaisen säästön nurkkaan asennettuun verrattuna.
- Vertaa lämmitystehoa pakkasella ja kylmän ilmaston hyötysuhdetta, älä pelkkää esitteen SCOP-lukua.
- Mitoita laite lämmitettävän alueen mukaan, ei pelkän huoneen.
Näin löydät ilmalämpöpumpun kulutuksen sähköyhtiön tuntidatasta
Pumppu ei näy sähkölaskussa omana rivinään, mutta sen vaikutuksen saa selville muutamassa minuutissa:
- Avaa sähköyhtiön tai verkkoyhtiön palvelusta tuntikulutus. Lähes kaikilla on verkkopalvelu tai sovellus, josta näet kulutuksen tunneittain.
- Valitse kaksi samankaltaista vuorokautta: yksi ennen pumpun asennusta ja yksi sen jälkeen, mieluiten saman keskilämpötilan päiviltä. Ulkolämpötilan historian saat Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta.
- Vertaa vuorokausikulutuksia. Erotus kertoo suunnilleen pumpun säästön sinä päivänä.
- Katso yötunteja. Jos pumppu toimii hyvin, öinen kulutus tasaantuu eikä patterien tyypillisiä tehopiikkejä enää näy.
Moni WiFi-malli näyttää lisäksi oman kulutuksensa sovelluksessa. Tarkimman tiedon saa, kun sähköasentaja asentaa pumpun ryhmään erillisen energiamittarin.
Jos kulutus on noussut edellisvuodesta samanlaisella säällä eikä käyttötapa ole muuttunut, tarkista ensin suodattimet ja ulkoyksikkö. Jos ne ovat kunnossa, syy on usein likainen kenno tai jokin muu vika, jonka ammattilainen selvittää.
Milloin vanha ilmalämpöpumppu kannattaa vaihtaa?
Laitteet ovat kehittyneet viidessätoista vuodessa paljon, erityisesti pakkasominaisuuksiltaan. Yli kymmenen vuotta vanhan laitteen todellinen vuosihyötysuhde Suomessa jää usein noin 2,3–2,6:een, kun uudella pohjoisella mallilla se on noin 3,2–3,6. Sähkölämmitteisessä talossa ero näkyy selvästi pienempänä vuosikulutuksena, ja kovilla pakkasilla uusi laite jaksaa lisäksi lämmittää pidempään ennen kuin patterit joutuvat apuun.
Vaihtoa kannattaa harkita, jos:
- laite on yli 10–12 vuotta vanha
- lämpö loppuu kesken jo −15 asteessa
- laitteessa on toistuvia vikoja tai korjaus maksaisi satoja euroja
- laitteessa on vanhaa kylmäainetta, jota on yhä vaikeampi saada huoltoon.
Uusi ilmalämpöpumppu
Vanha pumppu ei riitä pakkasilla?
Pohjoisiin oloihin suunniteltu laite lämmittää pidempään kovilla pakkasilla ja käyttää vähemmän sähköä. Pyydä tarjous vaihdosta – vastaamme viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Usein kysyttyä ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä vuodessa?
Tavallisessa omakotitalossa noin 1 000–4 000 kWh, mikä on 15 sentin kokonaishinnalla noin 150–600 euroa. Rivitaloasunnossa kulutus jää usein alle 1 200 kWh:n. Kulutus kasvaa, mitä suuremman osan talosta pumppu lämmittää – samalla kasvaa myös säästö, koska pumpun tuottama lämpö maksaa noin kolmanneksen patterilämmöstä.
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä kuukaudessa?
Kylmimpänä kuukautena, yleensä tammikuussa, tyypillinen kulutus on noin 350–650 kWh eli 50–100 euroa. Huhti- ja lokakuussa kulutus on noin kolmannes tästä, ja kesäkuukausina vain muutamia kymmeniä kilowattitunteja.
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä tunnissa?
Lauhalla säällä noin 0,3–0,6 kWh ja kovalla pakkasella noin 1–2 kWh tunnissa. Laitteen teknisten tietojen ottotehoalueen yläraja kertoo, paljonko se voi enimmillään kuluttaa. Valmiustilassa sisäyksikkö käyttää vain muutamia watteja.
Kuluttaako 35-kokoinen ilmalämpöpumppu enemmän kuin 25-kokoinen?
Ei samaan lämpömäärään. Kulutus määräytyy siitä, paljonko lämpöä tuotetaan. Isompi laite jaksaa kuitenkin lämmittää pakkasella enemmän ja voi siksi korvata enemmän patterilämpöä, jolloin sen kulutus ja säästö ovat molemmat suurempia. Laitteen koko kannattaa valita lämmitettävän alueen mukaan.
Kannattaako ilmalämpöpumppu ajastaa pörssisähkön halvoille tunneille?
Maltillisesti kyllä. Laitetta ei kannata sammuttaa kalliiksi tunneiksi, mutta asetuslämpötilaa voi nostaa 1–2 astetta halpoina tunteina ja laskea vastaavasti kalliina. Talon rakenteet varaavat lämpöä, joten mukavuus ei kärsi. Säästö on tyypillisesti kymmeniä euroja vuodessa.
Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa mökillä ylläpitolämmöllä?
Kun mökki pidetään talven yli noin +8…+10 asteessa, ilmalämpöpumppu kuluttaa tyypillisesti muutamasta sadasta noin 1 500 kilowattituntiin talvikaudessa mökin koosta, eristyksestä ja paikkakunnasta riippuen. Se on huomattavasti vähemmän kuin sama ylläpitolämpö sähköpattereilla.
Miksi sähkölasku ei pienentynyt ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen?
Yleisimmät syyt ovat sisäyksikön paikka, josta lämpö ei leviä, liian korkealle jätetyt patteritermostaatit, laitteen sammuttaminen pakkasella tai yöksi sekä se, että vertailukausi oli lämpimämpi tai sähkön hinta muuttui. Vertaa kulutusta samanlaisina päivinä tuntidatasta, niin näet pumpun todellisen vaikutuksen.
Lisääkö likainen ilmalämpöpumppu sähkönkulutusta?
Lisää. Kennoon ja puhallinrumpuun kertyvä lika heikentää ilmavirtaa ja lämmönsiirtoa, joten laite tarvitsee enemmän sähköä saman lämmön tuottamiseen ja lämmittää heikommin pakkasella. Suodattimet kannattaa puhdistaa muutaman viikon välein ja teettää pesuhuolto 2–4 vuoden välein.
Yhteenveto
Ilmalämpöpumppu käyttää omakotitalossa tyypillisesti 1 000–4 000 kWh sähköä vuodessa, ja valtaosa kulutuksesta kertyy joulu–maaliskuussa. Koska pumppu tuottaa lämpöä vuoden keskiarvona noin kolminkertaisesti käyttämäänsä sähköön nähden, sähkölämmitteinen talo säästää sillä tyypillisesti useita satoja euroja vuodessa.
Kulutukseen vaikutat eniten neljällä asialla: sisäyksikön paikalla, pakkasella hyvin toimivalla laitteella, tasaisella käytöllä ja puhtaalla kennolla. Jos haluat tietää, mitä nämä tarkoittavat juuri sinun talossasi, jätä tarjouspyyntö alla olevalla lomakkeella. Ehdotamme sopivan laitteen ja sijoituksen ja laskemme säästön valmiiksi.
Tarjouspyyntö
Pyydä tarjous ilmalämpöpumpusta
Kerro talostasi ja nykyisestä lämmityksestä, niin ehdotamme sopivan laitteen ja sisäyksikön paikan ja arvioimme säästösi. Jos käytit laskuria, tulos siirtyy lomakkeelle valmiiksi.
✓Vastaus viimeistään seuraavana arkipäivänä
✓Kiinteä hinta asennettuna, ei piilokuluja
✓Tarjouspyyntö ei sido mihinkään